SALUT!

Sveitsiläiset häät oli aika lähellä suomalaisia häitä. Paitsi sai poskipusutella. 

Unohtuneita asioita Sveitsistä: 
- Kirkonkellojen kumu sunnuntai-aamuisin 
- Juuston tarjollaolevuus
- Ihmisten iloisuus ja sosiaalisuus
- Se, että kukaan ei ole lopulta alkuperältään sveitsiläinen
- Tapa miten kauppa voi olla keskellä päivää kaksi tuntia kiinni, lounasaika katsos
- Lumirajan kauneus vuoristossa

RETKUE (hyvin minimaalinen)

Ilman eväksiä mutta ulkona kuitenkin. Vuoden toka aurinko bongattu.

Ja miksei keltatulkku, jos kuitenkin punatulkku?

Vai kuulostaako keltatulkku enemmän taudilta: "Mulla oli sitkeä keltatulkku koko joululoman, tokeni vasta antibiooteilla."

Kyllä. Enemmän tauti kuin lintu.

EVÄSRETKI

 

 

Vuoden eka makkara syöty. Eikä tekokuituiset ulkoiluvaatteet leimahtaneet notskin äärellä. 

Mun lupaus uudelle vuodelle on tehdä enemmän eväsretkiä.

TYRKYT

Asunto haisee kiinalaiselle musteelle. Ei kaikkein freeseintä. Aamulla syntyi ruma syvämerenkala.

Tein taidevälineinventaarion. Paljon on kaikkea väriä ja piirrintä. Ne pitäisi asetella nyt järkevästi tähän asuntoon. Ei kulkuväylille mutta tarpeeksi tyrkylle, että jaksan ottaa esiin.

Vaikka ei ole lunta, näyttää ihan talvelta.

JOULUN KRUUNU

Tämä kuusi onnistui. Ensinnäkin se tuli yllätyslahjana. Se tuettiin lasipurkkiin painojen ja pyykkinarun avulla. Se koristeltiin osin jo rikkimenneillä valusaviesineillä ja paperisydämillä. Tähtenä toimii seinän taulu.

Se on vakaa, kaunis ja persoonallinen. 

VISIO & TOTEUTUS

 

Nastarenkaat pyörään?

Maa alkaa olla jäässä mutta en pysty luopumaan pyöräilystä, vaikka toinen silmä kyyneltää viimassa koko työmatkan. Puhumattakaan nenästä. Hiki, räkä ja kyyneleet; pyöräily pitää kiinni ihmisyydessä.

Tykkäisin kovasti olla ihminen, joka talvipyöräilee. Oisko tää kiinni ihan vaan varusteista?

En tiedä. Selvitetään. Raportoidaan.