Oli aivan ihanaa syödä tänään aamulla jotain tavallista, jotain askeettista niinkuin kaurapuuroa ja kurkkua. Äiti oli tilannut viinejä ranskasta ja kummi-setä tuonut jotain alkosta. Olen siis sivistänyt itseäni viinien osalta ja juonut esimerkiksi cadillac-nimistä jälkiruokaviiniä. Muuta sivistystä tai oppia ei ole taitanut tarttua näin joulupäivinä. Olen kyllä edistänyt oppimista nukkumalla, nukkuessahan asiat jäsentyy, joka käänteessä. Innostuin Alessin, muistaakseni jo aika vanhasta, mallistosta eli hyvää joulua vaan itselleni. Pöydällä nököttää lentävän jouluporsaan lisäksi maito- ja soijakaatimet. Tänään kalkkunaa. Kääntelin jo Jamie Oliverin keittokirjaa ja haaveilin pasta-annoksista. Ehkä huomenna. Arkena.
Täysin käsittämätöntä, että mulla on lahjoja yhtään kenelläkään. Olen lähinnä istunut koneen ääressä. Käytän perkele-metodia kirjoittamisessa. Siinä kiristellään hampaita mutta istutaan kuitenkin viisi päivää viikossa noin kahdeksan tuntia laaki ja pakotetaan teksti ulos. Kai se toimii. Välillä napataan monivitamiinia ja kirkasvaloa.Jotenkin kauhistuttaa antaa keramiikkaa lahjaksi. Viimeinen vitsaus on just tollaset painavat ruukkumöhkäleet, jota edes jääkausi ei kuluta pois. No ehkä ne vois lähettää Myytinmurtajille räjäytettäväksi. Olis varmaan pitänyt laittaa Myytinmurtajien osoite paketteihin mukaan.J innostui myös kuusen hankinnasta, kun Hesarissa luki, että kuusen katseleminen vähentää masennusta. Luulen, että D-vitamiini alkoi vaikuttamaan tänään: heräsin herätyskelloon.Olen myös onnistunut leipomaan pipareita ja tänään tehdään pakettikortteja. Joulu hiipii tälleen varovasti.
Opinnäytetyön tekeminen saa tekemään myös jotain ihan muuta. Kuten pientä näpräystä. Tein korvakorut annettavaksi eteenpäin. Nollausta. Ei enää muista omaa nimeäkään, kun ättäröi tunnin neulan ja pienenpienten helmien kanssa ja lopputulos on möykky. Sitten pari tuntia lisää niin möykyt voi jo ripustaa korviin. Ja huomaattehan, että inspiroiduin tässä sesongissa intiaaneista ja eldoradon aarteesta. Voi sitä onnellista kenen paketista nämä kuoriutuu. Onneksi ei ole itsellä korvisreikiä.Muuten kai kaikki ihan ookoo. Basilikat kuolee pystyyn ja kämppä on hävityksen kauhistus. Normi päivä.
Oli aivan ihanaa syödä tänään aamulla jotain tavallista, jotain askeettista niinkuin kaurapuuroa ja kurkkua. Äiti oli tilannut viinejä ranskasta ja kummi-setä tuonut jotain alkosta. Olen siis sivistänyt itseäni viinien osalta ja juonut esimerkiksi cadillac-nimistä jälkiruokaviiniä. Muuta sivistystä tai oppia ei ole taitanut tarttua näin joulupäivinä. Olen kyllä edistänyt oppimista nukkumalla, nukkuessahan asiat jäsentyy, joka käänteessä. 
