lauantai 29. tammikuuta 2011

VÄHÄ RIKKI

Pikkuhiljaa asiat posahtelee. Ensin meni sukkikset ja sitten kärähti eteisen lamppu. J:n hanska on häviksissä, mutta se taitaa liittyä pimeään eteiseen enemmän kuin rikkimenemiseen. Pääkin piiputtaa mutta jaksaa, jaksaa, vaikka mutakakun voimalla. Paljon mulla ei ole sanottavaa kenellekään. Aivot on käpertyneet kasaan pääkopan takaosaan ja siellä ne läähättää ja toivoo, ettei kukaan muistaisi niitä hetkeen. Tänään pidin tauon ja kävin apteekissa. Kylläpä oli ihana reissu, valitsin pieteetillä kasvorasvaa (ja ostin saman mitä mulla oli edellinenkin purkki). Mutta sainpa vähän aikaa huijattua itseltäni itselleni.

Enää yksi kokonainen päivä. Sen nyt jaksaa vaikka tikun nokassa (niinvarmaanjoo). Elvytän itseäni Madonnan 90-luvun musiikilla.

lauantai 15. tammikuuta 2011

LÄHTÖLASKENTA



Aurinko on sittenkin olemassa! Kävin imemässä sitä itseeni kävelyllä. Vaikka epäilen kyllä, että paljon ei imeytynyt toppahousujen, pipon, kaulahuivin, rukkasten, talvikenkien ja pitkän toppatakin taakse. No posket sai ehkä vähän tuntumaa ulkoilmaan. Tänään yritän keksiä itselleni sloganin... Jokseenkin tuskerruttaa.

Kaksi viikkoa aikaa saada kirjoitustyö hyvin valmiiseen pisteeseen. Uskaltaisinkohan jo luonnehtia, että lopun alun lähtölaskenta on alkanut? Mutta tänään ei märehditä jotain kirjallisia näpertelyjä, vaan keskitytään kaikkeen kivaan ja hauskaan kuten muunmuassa juhlimiseen. On uudet loimetkin illaksi: raidallinen mekko ja nahkainen vyö. Kengiksi olen valinnut yksilöt, jotka ostin itselleni kauan sitten lohdutukseksi, kun kävin poistattamassa viisaudenhammasleikkauksen tikkejä. Hyvin lohduttavat edelleen.

Ja yksi lahjaesittely. Sain lahjaksi paperinarusta tehdyn ryijyn. Se on mielettömän hieno niinkuin kuvista näkyy; siinä välkehtii kulta. On niin ihanaa viettää vapaapäivää, ihan kuin mut olis kaivettu uppolumesta esiin.