sunnuntai 31. tammikuuta 2010

ÄÄRIMMÄINEN MUODONMUUTOS

Leikkautin hiukset nimittäin. Nyt kyllä teen huoneentaulun, joka muistuttaa pitkän tukan tylsyydestä ja sopimattomuudesta minulle. En jaksa tehdä pitkälle letille sitten mitään. Se roikkuu mukanani ankeana ponnariviritelmänä ja yrittää leikkiä kuollutta.

Mutta nyt on terhakas vinopolkka.

Viikonloppuna olen vain siirtynyt istumasta makaamaan ja toisinpäin. Katsonut kaikki sisustus-, vaate-, napajäätikköohjelmat, mitä olen vain ehtinyt.

Huomenna yritän jaksaa mennä pajalle käsittelemään tuolini jollain vahalla (saippuakäsittely ei toiminut, se muuttii haavan ihan neonkeltaiseksi, voi plääh).

lauantai 30. tammikuuta 2010

HAUTAUTUU LUMEEN


Kohta meidän ikkunoista ei nää enää ulos. Kinokset ovat alkaneet kerääntyä ikkunoiden eteen ja parvekkeella vasta lunta onkin. Onneksi on radio, kirjoja ja internet. Voihan olla, että ovesta ei pääse enää ulos. Niin ja banaaneita löytyy myös.

Olen aloittanut keramiikan kurssin ja etsin nyt blogeja keramiikasta. Ihan kihisen jo päästä taas ensi viikon tunnille. Viime tunnilla tein virtahevon, joka tunnistettiin rauskuksi.

Aloitin joulun jälkeen vihkon, jonka kanteen kirjoitin Thesis 2010. Tähän mennessä sieltä löytyy piirroksia ankoista, mobileista ja dinosauruksista. En usko, että professori hyväksyisi vielä aiheen. Ehkä pari riviä tekstiä aiheesta "opinnäytetyön ahdistus muutettuna kuviksi ja höystettynä käyttäjäkeskeisellä tuskalla" saattaisi tuoda kaivattua akateemisuutta aiheeseen.

Jos valmistuisin tämän vuoden puolella niin pääsisin myös matkalle. Äiti lupasi hövelisti maisteri-matkan. Kun valmistuin kandiksi lähdettiin äidin kanssa Barcelonaan. Se oli mahtava matka: Miron museo, kuumat kadut, hiertyneet jalat ja koko se ilmapiiri. Nyt on siis paljon pelissä, koska matkakuumeeni on nousussa. (Vihkosta löytyy myös lista kohteista, joita voisi harkita: Pariisi? Kööpenhamina? Berliini? Madrid?)


tiistai 5. tammikuuta 2010

TALVIMAA





Koulu, joulu, uusivuosi ja synttärit saatu nyt pulkkaan. On pienoinen kivakrapula, eli on ollut liian kivaa, että olisi muistanut suunnitella uutta kivaa. Sitä putoaa kivatyhjiöön.

Tarvoin juuri pari tuntia lumessa. Olen talvi-ihminen. Paitsi -15 astetta alkaa olla kyllä liikaa kunnon ulkoilulle. Tai ehkä se on tämä pureva viima joka syö poskia. Ja kah, mittari näyttää nyt -10 astetta, ei tuntunut ollenkaan pahalta (toisaalta kyllä pukeudun kuin inuiitti ja kävelystäni tulee taapertamista).

Vähän sellainen huhhaheirommijapullo-olo. Seuraava kurssi alkaa vasta 11 päivä ja taaskaan kenelläkään ei ole lomaa samaan aikaan. Mitähänsitätekisi? Seuraavaksi kyllä syön. Kuusi tuoksuu vielä vähän. Huomenna kai sekin on päästettävä tuskistaan.