Huojennuttaa. Niin moni asia on selvinnyt viime viikkoina. Toisaalta pari palloa on vielä ilmassa. Hymyilen vinoa hymyä. Tikit ei anna myöten kokonaiseen. Ehkä vino hymy sopii tähän hetkeen, kun ei ihan vielä tiedä, miten kevät järjestäytyy.Huomaattehan, taas keramiikkaa. Näistä en ole ihan vakuuttunut. Uuni muutti värejä aika paljon. Pari juttua olisi vielä tulossa uunista ulos.Pitäisi tiskata mutta lakkasin eilen juuri kynnet!
Ystäväni sai tässä keväällä tyttö-vauvan. Koska olen itse kovasti vaaleanpunaisen fani niin tein vauvalle lahjaksi vaaleanpunaisen "elämän munan". Ja aihehan sopii lähestyvään pääsiäiseenkin hyvin. Muna on ontto sisältä ja koko homma syntyi aika vapaalla assosiaatiolla ja kädellä. Jotenkin ihan hauska, vaikka en taaskaan tiedä onko lahjan saajat kauhuissaan. Voisko tän laskea taiteeksi? Kyllähän jo vauvoilla pitää olla taidetta tapitettavana. Olen muuten kohta valmis maisteri. Tällä viikolla oli esitys ja hyvin meni. Kukaan ei heitellyt mädillä vihanneksilla tms. Viimeinen viisaudenhammas lähti eilen (kovin hitaasti tosin). Tuskaahan tollaset operaatiot on ja koko eilisen oli kamala nälkä. Nyt olen syönyt jo banaania, perunaa ja puuroa. Ihan taaperoikäisten menulla mennään. Olo on kyllä kaikenkaikkiaan älyttömän helpottunut. Pfhiuf...
Otettiin juna alle P:n kanssa ja päädyttiin Tampereelle. Päämääränä oli Guptan näyttely mutta ohjelmaan mahtui vaikka mitä yllättävää, kuten kivoja kahviloita ja näköaloja. Pari kirkkoakin katsastettiin ja löydettiin iso käpy. Käveltiin paljon ja tietenkin meille tyypilliseen tapaan meinattiin myöhästyä jo heti retken alussa junasta. Kevät on tullut, vaikka välillä hytistiin. Aika jees sunnuntai.
Tätä blogia voisi kohta kutsua jo keramiikkablogiksi. Mutta sehän käy mulle hyvin. Olen todella innostunut tästä harrastuksestani, jonka aloittamisesta haaveilin vuosia. Valusavikurssi oli erityisen innostava. Tein kipsilevyn päälle nappeja ja muuta pientä tilpehööriä. Kaikkea ei ole vielä poltettu. Kokeilin eilen miten pienet pyörylät taipuvat rannerenkaaseen ja hyvältä näytti. Haluaisin elvyttää toisenkin harrastukseni: valokuvauksen. Nyt valokin jo riittää. Ensi viikko on aika tiukka vielä, suorastaan puristeinen, mutta ehkä sitten vihdoin helpottaa.
Täten voin onnellisena kertoa, että omistan nykyään kaksi pihlaja-pölliä! Kuvasarjasta puuttuu vain viimeinen kuva, missä pöllit makaa heinäladossa tyytyväisinä. Vaari halusi kaataa pihastaan pari pihlajaa niin kävi näin hyvä säkä. Rungot kuorittiin mulle täysin tuntemattomalla petkeleellä (hyvin irtos) ja kuljetettiin vaarin kala-autolla latoon. 
