Ei aurinkoa tänään. Mutta kaupunkikävely oli piristävää, vaikka olisi pitänyt tehdä ihan muita asioita aivan toisaalla. Siis sitäkin nautinnollisempi lintsaus. Ihan hyvin voisi löysäillä vähän useamminkin. Kukaan ei anna käytöksestä enää numeroa.
Koska ei ole aurinkoa niin puut ovat päättäneet loistaa sitäkin kirkkaammin keltaisina. Miten syksyt on näin pitkiä. Syksyhän alkoi tuntua jo elokuussa. Huh, kaikkein pisin vuodenaika tosiaan.
Ostin polkupyörääni pajukorin. Se on ehkä vähän liian iso mutta niin ihanan värinen ja tuoksuva. En haluaisi palauttaa koria takaisin. Yritän survoa sen pyörääni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti