tiistai 10. huhtikuuta 2012

MOKA ON LAHJA







 Niinhän se on. Mitä enemmän turisti sekoilee, sitä enemmän se näkee. Sekoilin meidät juuri sille pidemmälle junareitille kahdella vaihdolla, mitä piti juuri välttää. Mutta miten sattuikaan, pääsimme panoramajunaan, joka tuksutti läpi upeiden maisemien. Ja perillä odotti linna, mitä en melkein malttanut kävellä läpi, kun oli niin nälkä. Ruokahalu on edelleen kuin haikkaajalla, vaikka muuten ollaan palauduttu passiiviseksi perusturistiksi.

Tätä turistia väsyttää. Olen nähnyt ehkä liikaa vuoria. Tasoittaisikohan rotkojen katseleminen tätä tilaa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti