Lähdimme seikkailulle Vuosaareen ystävien kanssa. Paikkojen etsiminen ilman karttaa oli haastavaa mutta löysimme yhden luontopolun, monta yksityisalue-kylttiä ja kaksi uskonnollista kesämajaa. Ja sitten tämän kuvissa olevan paikan.
Olen aika varma, että tarvitsen leijan. Kaikki olivat sitä mieltä, että he tarvitsevat leijan. Mutta kukaan meistä ei tiennyt, missä leijoja myydään? Lennättäminen olisi varmasti rentouttavaa, kunhan langat eivät mene solmuun.
En ehkä pysty lopettamaan tätä lomaa. Tai haluan ainakin arkeeni seikkailuoikeuden. Ehkä saan sen lisättyä työsopimukseeni: Ken tylsistyy kuollakseen koneen äärellä saap oikeuden pakata liinaan eväkset ja iskeä tietä. (ja fontti olis jotain koukeroista tunnelmaan sopivaa lajia)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti