Elokuvassa 'Kuolleiden runoilijoiden kerho' Robin Williams opettajan roolissaan kehottaa oppilaitaan katsomaan asioita eri näkökulmasta, ja pistää pojat nousemaan opettajan pöydälle katsomaan huonetta. Tuosta voisi tehdä monta hienoa allegoriaa, vaikka opinnäytetyön tekemiseen. Olin tänään seminaarissa, jossa sain 'luvan toimia erilaisesti'. Minulla on taskussa pankkikortin kokoinen korttikin siitä todisteena. Nyt se on sitten ainakin luvallista, jopa odotettua. Sitten vain nousemaan pöydille ja makaamaan lattialla. Ehkä kurkistelemaan omien jalkojen välistä ja kysymään tyhmiä. Olemaan utelias. Ja samalla nolo. Seminaarissa uteliaisuuden ja nolouden todettiin kulkevan käsi kädessä. Olen kyllä huomannut.
Nolouteen kyllä tottuu. Karaistuu. Taisin olla koko viime lukuvuoden enemmän tai vähemmän nolo jatkuvasti. En osannut mitään mutta tuoli piti tehdä. Vähän sama nyt opinnäytetyön kanssa. Uteliaana odotan teenkö henkilökohtaisen nolousennätykseni? Sitä tuolin pienoismallien esittämisen noloutta on kyllä vaikea rikkoa. Haasteita, haasteita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti