Eilen toteutui visiitti Lahteen. Se oli valmistumislahja P:ltä. Meillä oli aluksi vähän vaikeuksia Lahden kanssa, se ei oikein suostunut avautumaan meille. Vihdoin rannassa, kun saimme jäätelöt käteen ja pääsimme käymään Pro-puussa niin vaikutelma parani. Matkamuistoksi ostin pihlajaisen lusikan. Ah, sellaista olen jo halunnut pitkään, puulusikkaa puuron keittoon.Tämä päivä on mennyt lueskellessa ja rantatunnelmissa. Parveke on otettu taas käyttöön. Kesätunnelma on täällä.
Pystyn antamaan lempinimen ihan kaikelle. J ei oikein osaa arvostaa (eikä aina tulkita) lempinimeämistäni. Lempinimessähän tärkeintä ei ole se, että se lyhentäisi alkuperäistä nimeä (tähän moni usein juuttuu, vaikka asia ei ole lainkaan oleellinen), oleellisinta on tunnelma. Otetaan esimerkiksi Nuuksio, josta voi helposti nähdä, että lempinimeksi tulee Nuuksis. Nuuksis kuvaa hyvin retkeilijän uteliasta ja lempeää suhtautumista paikkaan. Näin lumpeen. Söin mustikan. Söin kinuski-rahka-herkun. Hytkytin maata. Opin tuntemaan haavan. Kamalan noloa mutta tajusin etten tiedä miltä haapa näyttää ulkopäin. Lautana kyllä pystyn sen tunnistamaan mutten metsästä (järkyttävää, traagista!). Ja eräs kanssa juhannustaja oppi eron tavallisen kekomuurahaisen ja hevosmuurahaisen välillä. Niin ja me tytöt sytytettiin saunaan oikein hyvät tulet! Taito- ja tietopankkia on nyt kartotettu. Yritin myös opetella juomaan olutta mutta vielä tökkiitökkii.
Kiinalainen ystäväni tarjoilee viinirypäleet näin! Oksista irrotettuina! Päätin matkia häntä tänään ja viinirypäleistä tuli suorastaan karkkeja (J:n mielestä okisista irrottaminen on parempi tapa, hmph). Paras sunnuntai naismuistiin.
Valmistuin ja sain kimpun ruusuja, joista irrottelin eilen terälehtiä. Ne oli niin pehmeitä ja silkkisiä. Kävin kampaajalla valmistumista varten ja sain ihanan kiharapöhön. Aion niin ottaa vastedeskin kampauksia kampaajalla. On ihanaa, että ei tarvitse itse ähkiä ennen juhlia tukan kanssa, kun siitä tulee järjestäen hirveä (ja sitten sen kuitenkin suihkuttaa lopuksi kovaksi tukkakypäräksi). Mulla olis nyt sitten loma. Luulen, että mulla on myös suuri pudotus menossa. Ei siis läskin karistus vaan se pudotus, mikä tulee väistämättä kun on hikoillut melkein vuoden ja olisi aika palkita itseään. Lopulta on vaan niin väsynyt, että ei meinaa edes jaksaa järjestää valmistumisbileitä, vaikka sehän oli yksi motiivi valmistua. Mutta että en jäisi ihan makaamaan laakereilla niin kokeilen pientä juttua, eli kirjoitan vähän ranskaa. Lukekaa ja kärsikää. Kärs, kärs. Päivän ranskaosuus (vai itsehäpäisyosuus?):Je trés fatiguée maintenant quoique j'ai la vacance. L'été est trop pour moi, trop coloré et odorant. Aujourd'hui je vais visiter mon pére et prendre le sauna.
Pystyn antamaan lempinimen ihan kaikelle. J ei oikein osaa arvostaa (eikä aina tulkita) lempinimeämistäni. Lempinimessähän tärkeintä ei ole se, että se lyhentäisi alkuperäistä nimeä (tähän moni usein juuttuu, vaikka asia ei ole lainkaan oleellinen), oleellisinta on tunnelma. Otetaan esimerkiksi Nuuksio, josta voi helposti nähdä, että lempinimeksi tulee Nuuksis. Nuuksis kuvaa hyvin retkeilijän uteliasta ja lempeää suhtautumista paikkaan. 
Ostin munakoisonvärisen matkalaukun, joka ei kyllä ole munakoisoa nähnytkään. Se on violetti hyvä Samsoniten värivastaava. Tämä on ensimmäinen oma matkalaukkuni eikä se paina juuri mitään, ostin siis mahdollisimman vähän matkalaukkua. Lentoliput ostin eilen, lähden tarkistamaan miten maa makaa Sveitsissä. 
Talviturkki jäi viikonloppuna järveen. Nukuttiin ikkunat auki ja katsottiin Sherlockia yömyöhään. Linnut lauloi niin kauniisti, eivät rääkyneet kurkkusuorina niinkuin ne tekevät kaupungissa. Nyt kun olen kotona taas niin lomaolo on hävinnyt. Täytyy taas järkätä asioita, kuinka rasittavaa. 
Kiinalainen ystäväni tarjoilee viinirypäleet näin! Oksista irrotettuina! Päätin matkia häntä tänään ja viinirypäleistä tuli suorastaan karkkeja (J:n mielestä okisista irrottaminen on parempi tapa, hmph). Paras sunnuntai naismuistiin.
Valmistuin ja sain kimpun ruusuja, joista irrottelin eilen terälehtiä. Ne oli niin pehmeitä ja silkkisiä. Kävin kampaajalla valmistumista varten ja sain ihanan kiharapöhön. Aion niin ottaa vastedeskin kampauksia kampaajalla. On ihanaa, että ei tarvitse itse ähkiä ennen juhlia tukan kanssa, kun siitä tulee järjestäen hirveä (ja sitten sen kuitenkin suihkuttaa lopuksi kovaksi tukkakypäräksi). 
