Asun nukkekotikaupungissa. Nukkekotikaupungissa, jonne ei ole tullut vielä talvi. Kävin etsiskelemässä talvea ja joulua tänään kaupungilta mutta löysin poikia shortseissa pelaamassa jalkapalloa vihertävällä nurtsilla. Joulutunnelmani on aika monen lumihiutaleen ja joulukuusen päässä. Tuntuu, että tämä syksy on kestänyt viisi kuukautta.
Olen antanut itselleni oikeuden katsoa niin paljon televisiota kuin vain sielu sietää kielitaidon toiveessa. Pystyn usein jo seuraamaan dialogia. Huomasin tässä eräänä iltana, että ymmärtääkseni kieltä paremmin hilaan ääntä koko ajan kovemmalle ja ohjelman lopussa naapuritkin ovat varmasti tunnistaneet minkä ohjelman parissa olen askarrellut. Saa nähdä kumpi tapahtuu ensin: tuleeko kielitaito vai meneekö kuulo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti