Lasipalatsin luomutorilla on ideaa. Ja viihtyisääkin oli. Leivät näyttivät hyviltä. Ja oli siellä mysliäkin. Tänään tarjolla näköjään vain lyhyitä lauseita. Lyhyitä olivat myös oman (isän) tilan porkkanat. Nyt tietenkin kuvasta puuttuu se tulitikkulaatikko, joka antaisi skaalan. No, se pienempi porkkana mahtuisi siihen laatikkoon. Noilla ei taidettaisi perhettä elättää talven yli. Ellei sitten painuisi talviunille. Ymmärtääkseni silloin ei tarvitse tankata. Olisin kiinnostunut kokeilemaan talviuni-konseptia.Monet kauhistelevat jo tulevaa syksyä ja talvea. Onneksi muistini on lyhyt, joten en muista aina, mitä pitikään pelätä. Siltä varalta, että ihmiset olisivat oikeassa ja syksy olisi helvetin esikartano talvelle, niin sirottelen matkalle vähän porkkanoita (huomaattehan saumattoman aasinsillan porkkanateemassa?). No siis tällä aasinsillalla on jo pari porkkanaa: viisi päivää Oslossa ja ystävän häät (mekkokin jo valittu!). Niillä luulisi selviävän lokakuuhun asti. Siitä eteenpäin on vähän porkkanatonta. Se on muuten todistettu apinatestein, että eniten mielihyvää saa odottamisesta, ei itse tapahtuman toteutumisesta (jos viitsisin, niin tähän etsisin linkin tieteelliseen julkaisuun, missä ko. asia todistetaan).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti