Ystäväni pohti, että hän elää lähinnä omassa päässään ja siksi voi näyttää siltä, että hänen elämässään ei tapahdu mitään. Mutta ei se ole niin, hänen asiat vaan tapahtuvat lähinnä privaatisti hänen päänsä sisällä.
Tunnistan itsessäni samaa. Ja turhaudun. Olen välillä kateellinen ihmisille, jotka elävät monta elämää yhdessä elämässä päänsä ulkopuolella. Minä saan aikaiseksi parhaimmillaan puoli elämää yhdessä elämässä.
Blogia on siis hyvä pitää kahdesta syystä:
1) Ihan vain muistutukseksi itselleni, että kyllä minäkin jotain teen pääni ulkopuolella.
2) Ja toiseksi, että pään sisältöä voi näyttää muillekin eli konkretisoida päänsä sisältöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti