Koska vietin melkein koko lomani Helsingissä (välissä vierailu pohjanmaalla), on tuttujen matkat ja matkakertomukset olleet nektaria matkajanoiselle. Ja minua on muistettu! Koruja Kuubasta, saippuaa Kreikasta ja origamipapereita Japanista. Olen myös katsonut matkakuvia ja kuunnellut tarinoita Kuuban autoista, Taiwanin kansallisaarteista ja siitä, miten Kreikassa käytiin huussissa ennen Kristusta (ylhäisillä miehillä oli kepin päässä kangasta, joka kastettiin vessan lattialla uomassa virtaavaan veteen ja sitten pyyhittiin). On ihana katsella juuri matkalta palanneita ihmisiä, he hehkuvat.On hirveän tärkeää seikkailla. Edes vähän joka päivä. Tänään aloitin syksyn salsa-tunnit ja pyöräilin salsalle sateen läpi. Ja kastuminen? "Ei haittaa!" kuten ystäväni pikkusisko yksivuotiaana sanoi pissattuaan äitinsä syliin (italialaiselle designmekolle tietenkin).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti